Kymmenen edellisen vuoden aikana keskimäärin kuusi norppaa on kuollut vuodessa pyydyksiin. Metsähallituksella ei ole tietoa siitä, mistä kasvu tämän vuoden pyydyskuolemissa johtuu.

Verkkokalastus oli Saimaalla keväällä lyhyen aikaa täysin sallittua, ennen kuin hallitus pääsi sopuun norpan suojeluun tähtäävistä kalastusrajoituksista. Tänä aikana verkkokuolemat eivät kuitenkaan merkittävästi kasvaneet.

Kuolleita norppia on tullut kaiken kaikkiaan tietoon tänä vuonna 37. Pesään kuutteja kuoli 14, ja kaksi on löydetty rannan lähettyviltä kuolleina kellumasta. Lisäksi talvella kuolleita nuoria ja varttuneempia norppia on löytynyt 12.

WWF Suomen suojelukoordinaattori Ismo Marttinen kertoo STT:lle, että norppakanta on hieman kasvanut, joten tilastollinen todennäköisyys pyydyskuolleisuuteenkin kasvaa. Pyydyksiin kuolleet ovat kuitenkin aina ihmisen aiheuttamia ja niin sanotusti turhia kuolemia.

SAIMAAN kalastusrajoituksilla määritellään sallitut alueet, pyyntitavat ja -ajat sekä pyydystyypit. Pyydyksiin on merkittävä muun muassa asettajan yhteystiedot.

Viimeisin löytynyt kuutti hukkui alueella laittomaan löysänieluiseen katiskaan. Kuusi pyydyskuolemaa tapahtui rajoitusten mukaisissa talviverkoissa ja yksi kuolema rysässä, jonne norppa pääsi estokalterien lävitse.

- Edellinen katiskakuolema oli epäselvä, sillä pyydys löytyi asetusalueen ulkopuolelta. Siinäkin kuitenkin rikottiin lakia, kun pyydyskuolemasta ei ilmoitettu Metsähallitukselle, Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski kertoo STT:lle.

Sekä WWF:n että Metsähallituksen mukaan yksi merkittävä ongelma alueella ovat laittomat pyydykset.

- Tässä on salakalastuksesta kysymys, ja sitä saimaannorppakanta ei siedä, Marttinen sanoo.

LAITTOMIIN pyydyksiin kuolleita norppia koskevaa tietoa on Metsähallitukseenkin kertynyt vuosien varrella, mutta niiden määrää ei ole tilastoitu erikseen. Viime vuosina tietoon on tullut lähes vuosittain laittomaan pyydykseen kuollut saimaannorppa.

Valtaosa hukkuneista norpista jää myös tavallisten vapaa-ajankalastajien pyydyksiin. Löysänieluisenkin katiskan heittämistä omaan mökkirantaan ei pidetä suurena rikkeenä, Marttinen harmittelee.

Kaikki kalastajat eivät ole tietoisia rajoituksista. On myös mahdollista, että pyydys lähtee sääolojen vuoksi liikkeelle ja päätyy väärään paikkaan. Asettajan vastuulla on kuitenkin tarkistaa pyydykset ja varmistaa, että ne pysyvät paikallaan.

Laittomiin pyydyksiin kuolleet norpat tulevat tietoon lähes poikkeuksetta sivullisten ilmoitusten kautta. Myöskään kaikkiin laillisiin pyydyksiin kuolleet norpat eivät välttämättä tule viranomaisten tietoon.

- Tätä käsitystä tukee se, että osa pyydyskuolemista tunnistetaan vasta ruumiinavauksessa. Ilmoittamatta jättämisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, joista yksi voi olla huoli kalastukseen kohdistuvista lisärajoituksista, Alakoski arvioi.

METSÄHALLITUS valvoo osaltaan pyydyksiä ja niiden asetustenmukaisuutta. Kesäaikaan kalastuksenvalvojat tarkastavat pyydyksiä ja jättävät valvontamerkkejä, joista selviää pyydyksen asianmukaisuus. Myös kalavesien omistajat eli osakaskunnat valvovat kalastusta.

Havaituista puutteista tehdään tarvittaessa rikosilmoitus. Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista kertoo STT:lle, että rikosilmoituksia laittomista pyydyksistä on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tullut keskimäärin 1-5 vuodessa.

Yleisin tutkittava rikosnimike on kalastusrikkomus. Jos laittomasta pyydyksestä löytyy kuollut norppa, tutkitaan tapausta myös luonnonsuojelurikoksena.

Viime viiden vuoden aikana yksikään tapaus ei ole Itä-Suomen poliisin alueella päätynyt syyttäjälle. Kaakkois-Suomen poliisista ei vastattu STT:n tiedusteluun.

RIKOSYLIKOMISARIO Pohjolainen kertoo, että Itä-Suomessa on ollut tapauksia, joissa väärässä paikassa olleen tai muuten asetusten vastaisen pyydyksen asettajaa on voitu sakottaa, mutta tämä on poikkeuksellista.

Pohjalaisen mukaan lähestulkoon kaikki laittomat pyydykset ovat olleet merkitsemättömiä. Jos rikoksesta ei epäillä ketään, voidaan esitutkinta keskeyttää.

Suojelukoordinaattori Marttinen penää kulttuurinmuutosta salakalastukseen ja tietoisuuden lisäämistä.

Metsähallituksen mukaan valvonnasta keskustellaan usein kalastusasiantuntijoiden kanssa ja toiveita ammattimaisen valvonnan lisäämisestä, kuten ympärivuotisesta erätarkastajasta, on ollut. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että valvonta kiristyisi ainakaan lähitulevaisuudessa.

STT/Laur Forsén